Liity +3 000 päättäjän joukkoon ja tilaa uudet blogimme sähköpostiisi TÄSTÄ.

Strategian lähtökohtaolettamat – ratkaiseva askel strategiatyössä onnistumiseen

16.6.2025 | Veikko Törrönen

Strategian lähtökohtaolettamat? Mitä ne ovat, miksi ne ratkaisevat strategiatyön onnistumisen – ja miten ne muodostetaan? Tämä blogikirjoitus antaa selkeän vastauksen näihin kysymyksiin.

Strategiset valinnat eivät voi olla selkeitä, jos ne eivät perustu yhteiseen näkemykseen siitä, mihin uskotaan – ja mihin perustuen.

Strategian lähtökohtaolettamat?

Kaikki strategiset valinnat perustuvat joillekin oletuksille, mutta useimmissa strategiaprosesseissa niitä ei ole mietitty yhdessä – ne ovat jäsentymätön joukko ajatuksia strategiatyötä tekevien ihmisten mielissä.

Strategiset valinnat eivät voi olla selkeitä ja loogisia, jos ne eivät perustu yhteiseen näkemykseen siitä, mihin uskotaan – ja mihin perustuen.

Strategian lähtökohtaolettamat ovat perusteltuja näkemyksiä siitä, mikä on ollut totta tähän asti – tai oletamme olevan totta strategiakauden aikana. Ne eivät ole vielä päätöksiä tai tavoitteita. Ne ovat perusta, joiden varaan strategiset valinnat tullaan tekemään.

Määrittelemme lähtökohtaolettamat kahden suunnan kautta:

1. Tärkeimmät oletukset niistä haasteista, jotka ovat hidastaneet menestystämme tähän asti: mitä meidän on ymmärrettävä ja ratkaistava, jotta emme toista samoja virheitä jatkossa?

2. Tärkeimmät oletukset siitä, mikä muuttuu strategiakaudella: mitä ympäristössä, asiakastarpeissa, kilpailukentässä tai toimintatavoissa on edessä tulevalla strategiakaudella – ja miten nämä muutoset vaikuttavat meihin?

Nämä oletukset muodostavat loogisen perustan strategisille valinnoille.

Strategian lähtökohtaolettamat ovat perusteltuja näkemyksiä siitä, mikä on ollut totta tähän asti – tai oletamme olevan totta strategiakauden aikana.

Strategian lähtökohtaolettamat käytännössä?

Strategiatyössä puhutaan yhteisestä innostavasta tahtotilasta (strategiakauden visio), painopistealueista (must-win-battle) ja muista strategisista valinnoista. Ei yhdessä jäsennellyistä lähtökohtaolettamista, vaikka juuri näiden varaan strategiset valinnat tulisi tehdä.

Lähtökohtaolettamat liittyvät tyypillisimmin asiakkaiden käyttäytymiseen, markkinan kehitykseen, kilpailutilanteeseen, sisäisiin kyvykkyyksiin – tai laajempaan toimintaympäristön muutokseen.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Asiakkaiden käyttäytyminen: “Avainasiakkaidemme tarve ja halu ulkoistamiseen kasvaa.”
Asiakastarpeen muutos: “Asiakkaamme odottavat entistä kovempia tuloksia, entistä pienemmällä ajallisella investoinnilla.”
Markkinakehitys: “Kohdemarkkinamme konsolidoituu merkittävästi strategiakauden aikana.”
Kilpailutekijät: “Palvelun helppous ja laatu ovat jatkossakin tärkeämpiä kilpailutekijöitä kuin hinta.”
Toimintaympäristö: “Sääntely ja vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä vaikuttaa asiakkaidemme ostopäätöksiin.”

Lähtökohtaolettamien tehtävänä on rakentaa looginen perusta strategisille valinnoille: miten yritys rakentaa erottuvuutta ja kilpailuetua, mihin se investoi – ja mitä se valitsee jättää tekemättä.

Lähtökohtaolettamien tunnistaminen antaa strategialle:

Loogisen perustan.
Läpivalaisun omista sokeista pisteistä.
Mahdollisuuden testata ja tarkistaa jatkuvasti sitä, mihin uskotaan.

Miten strategian lähtökohtaolettamat syntyvät?

Hyvä strategia ei synny tyhjästä. Sen täytyy nojata siihen, mitä jo tiedämme – ja siihen, minkä oletamme muuttuvan. Olettamuksia ei siis keksitä, vaan ne muodostuvat vaiheittain, kun nykytila on rehellisesti analysoitu ja tulevaa tarkastellaan yhdessä.

Saat tehtyä lähtökohtaolettamat näiden kolmen vaiheen kautta:

1. Muodosta ymmärrys nykytilasta

Strategiatyö alkaa nykytilan ymmärtämisellä. Kysymys ei ole vain siitä, mikä toimii – vaan erityisesti siitä, mikä on estänyt vielä nykyistä paremmat tulokset.

Tämän vaiheen lopputuloksena teillä tulisi olla vastaus seuraaviin kysymyksiin:

Miksi olemme menestyneet tähän asti?
Miksi emme ole menestyneet vieläkin paremmin?

Tarkoituksena ei ole osoitella virheitä, vaan ymmärtää aidosti, miksi ette ole vielä nykyistä parempia tässä hetkessä. Tämä oivallus on monelle yritykselle koko strategiaprosessin tärkein askel.

2. Luo näkemys tulevasta

Kun ymmärrys nykytilasta on selkeä, kääntäkää katseenne eteenpäin. Muodostakaa näkemys niistä tekijöistä, jotka tulevat määrittämään pelikenttänne seuraavalla strategiakaudella (tyypillisesti 3–5 vuotta).

Tässä vaiheessa teillä tulisi olla vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin:

Mitkä ovat strategiakaudella liiketoimintaamme merkittävimmin vaikuttavat muutokset (asiakastarpeet, kilpailutilanne, lainsäädäntö jne.)?
Miten nämä muutokset kehittyvät – meille edulliseen vai epäedulliseen suuntaan?
Millaisia vaihtoehtoisia skenaarioita voimme hahmottaa strategiakaudelle?

3. Kiteytä tärkeimmät lähtökohtaolettamat

Ymmärryksen ja näkemyksen risteyksestä syntyy strategian kivijalka: lähtökohtaolettamat.

Listatkaa ensin kaikki tunnistamanne lähtökohtaolettamat – ja valitkaa niistä ne kaikista tärkeimmät. Juuri nämä oletukset muodostavat strategisten valintojen perustan.

Nämä kolme kysymystä toimivat hyvänä lähtökohtaolettamien tarkistuslistana:
1. Missä meidän täytyy olla oikeassa, jotta strategia onnistuu?
2. Onko meillä perusteet näille oletuksille?
3. Mitä tapahtuu, jos emme reagoi näihin oletuksiin?

Vääristä oletuksista tehdyt valinnat maksavat kaikista eniten.

Lähtökohtaolettamat eivät hidasta strategiatyötänne – ne estävät rakentamasta sitä väärille oletuksille. Ja vääristä oletuksista tehdyt valinnat maksavat usein kaikista eniten – paitsi rahassa, myös ajassa.

Hyvä strategia ei ole täydellinen ennuste – mutta sen tulee olla loogisesti rakennettu kokonaisuus. Lähtökohtaolettamien avulla vältetään päätöksenteon ”nopeat totuudet” – ja rakennetaan kestävä pohja, jonka päällä strategiakauden menestys voi rakentua.